Paloheimon yritystoiminnan ja suvun monivaiheisesta historiasta on tehty kolmeosainen kirjasarja. Ammattihistorioitsijoiden kirjoittamat teokset kuvaavat Paloheimojen tarinan 1800-luvulta nykypäivään.
Myös Riihimäen Asemaravintola on ollut osa Paloheimojen yritystoimintaa. Ravintolan historiaa valottava keittokirja ilmestyi marraskuussa 2010.
Kaikkia kirjoja on tilattavissa H. G. Paloheimo Oy:ltä kappalehintaan 30 euroa (sis. postikulut Suomeen). Kirjojen tuotto lahjoitetaan veteraanityön hyväksi.
Tilaukset ja tiedustelut:
marjo.sinivaara (at) paloheimo.fi
"Ulkonainen valta-asema saattaa muuttua lyhyessäkin ajassa, mutta taloudellinen kehitys ja virtaukset kansan henkisessä elämässä ovat ne tekijät, joita pysyväisesti ratkaisevat elämän kilpailussa."
Kansa, joka ei omista luonnonvarojaan ja teollisuuttaan, ei kansakunnaksi nouse, eikä kulttuurista saati valtiollista itsenäisyyttä voi saavuttaa ilman taloudellista itsenäisyyttä. Paloheimo-veljekset seurasivat J. V. Snellmanin ja holhoojansa Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen oppeja ja rakensivat ruotsalaisen rahamaailman kilpailijaksi ensimmäisen suomenkielisen ja -mielisen suurteollisuusryhmän.
Finanssimiehenä, industrialistina sekä kielipoliitikkona K. A. Paloheimo johti afäärifennomaniaksi ristittyä liikettä, joka kytki liikeperiaatteet kansallisuusaatteeseen. H. G. Paloheimosta tuli suurmaanomistaja ja torpparikysymyksen porvarillinen spesialisti. Paasikiven senaatin kansanhuoltoministerinä hänen epäkiitollisena tehtävänään oli Suomen varjeleminen nälkäkatastrofilta vuonna 1918. Paavo Paloheimon fennomania veti metsäteollisuuden uranuurtajaksi ja Kainuun nälkämaan ainoaksi patruunaksi. Syrjäisessä ja jälkeenjääneessä maakunnassa hän luovi tehtaansa läpi maailmansodan konjuktuurien sekä sisällissodan – erilaisten paineiden puristuksessa kuin etelän teollisuusjohtajat.
Julkaisuvuosi: 2006
Sidosasu: Sidottu
Sivumäärä: 418
"Elämä on yksinkertaista. Asiat on vain pantava oikeaan riviin ja järjestykseen"
Eversti, vuorineuvos Olli Paloheimo (1894-1974) tiesi kokemuksesta, mistä puhui vanhoilla päivillään, sillä hän oli tehnyt elämässään suuria valintoja ja ratkaisuja. Nuoruudessaan hän oli vaihtanut yliopisto-opinnot jääkäriunivormuun ja valinnut sotilasuran sukunsa laajojen liiketoimien sijaan. Armeijan yleisesikunnasta Paloheimo siirtyi kuitenkin liiketoiminnan palvelukseen ja kykeni toimillaan turvaamaan Paloheimo-nimen säilymisen teollisuussukujen joukossa.
Kantahämäläisesta H. G. Paloheimo Osakeyhtiöstä Olli Paloheimon ura vei suurten ratkaisujen tekijäksi yhteiskunnan huippupaikoille: jatkosodan aikana Itä-Karjalan miehityshallinnon johtoon, sodasta irtautuvan Suomen hallituksen ministeriksi ja myöhemmin vuorineuvostason metsäteollisuusvaikuttajaksi.
Eversti-kirja kuvaa Paloheimon elämänuran kautta maailmaa, jossa isänmaallisuus, sukukunnia ja yrittäjyys kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Teos valottaa Itä-Karjalan miehityshallintoa, kommunismin vastaista taistelua ja Suomen Efta-jäsenyyttä uudesta näkökulmasta.
Julkaisuvuosi: 2006
Sidosasu: Sidottu
Sivumäärä: 391
H. G. Paloheimo osti 1889 Santamäen kartanon Lopelta näennäisen varattomana, mutta jätti jälkeensä suuren maatila- ja teollisuusyrityksen. Maanläheistä liiketoimintaa ylevöitti fennomanian henki. Perintö oli velvoittava.
Mekaaninen puunjalostus, tiiliteollisuus ja sähkön jakelu muodostivat Olli Paloheimon pitkän johtajakauden (1926-1974) aikana sukuyhtiön perustan. Arvi Paloheimon kaudella etsittiin uutta ja ajanmukaistettiin organisaatiota. 1980-luvun alussa yhtiö hankki enemmistöt Riihimäen Lasista ja kuopiolaisesta Saastamoinen Oy:stä. Paloheimolle palkattiin ensimmäinen suvun ulkopuolinen toimitusjohtaja. Resurssien uudelleen kohdentaminen alkoi 1980-luvun lopulla, jatkuen osin ennakoimattomanakin 2000-luvulle. Muutos oli lopulta raju. Vuonna 2007 Paloheimo harjoitti teollisuutta omistamansa maan suurimman ikkuna- ja ovivalmistajan, Fenestra Oy:n, puitteissa. Erillisenä yhtiönä toimiva H. G. Paloheimo Oy oli puolestaan keskittynyt sijoitustoimintaan.
Paloheimolaisen liiketoiminnan historiassa tarkastellaan seikkaperäisesti eri toimialojen vasta- ja myötämäkiä, mutta myös perheyhtiön ajoittain kipeää toimintadynamiikkaa kiistoineen, sukupolvenvaihdoksineen sekä liikeperinteiden vaalimisen ja uudistumistarpeen välisine ristipaineineen.
Julkaisuvuosi: 2007
Sidosasu: Sidottu
Sivumäärä: 418
Makujen matka – Riihimäen Asemaravintola 1870–2009 kertoo Riihimäen Asemaravintolan monivaiheisen tarinan perustamisesta sulkemiseen saakka. Se sisältää tarinoita ihmisistä, tapahtumista, ruoasta ja sen valmistamisesta: ruokareseptejä on liki 40 eri aikakaudelta. Vanhojen valokuvien ja tarinoiden höystämä kirja on jaettu viiteen osioon, joten ruokalajit asettuvat aikansa henkeen.
Riihimäen Asemaravintola on osa Suomen kulttuurihistoriaa. Siellä ovat aterioineet monet kuuluisat taiteilijat, poliitikot ja venäläiset aristokraatit. Ravintolan perusti 1870 rouva Olivia Axéen, teollisuusmies ja kansanedustaja H. G. Paloheimon anoppi. Vuodesta 1919 Asemaravintola liitettiin osaksi Paloheimo-yhtiön liiketoimintaa. Perinteinen asemaravintolatoiminta hiljeni oikoradan valmistuttua Helsingistä Lahteen vuonna 2006.
Osa suosittujen ruokien ohjeista on koottu kirjaan. Ruokaohjeet ovat alkuperäisiä niin pitkälti, kuin on ollut mahdollista säilyneiden dokumenttien avulla. Jako alku-, pää- ja jälkiruokiin mahdollistaa myös kokonaisen menun, sillä uudet ruokakuvat antavat vihjeen juhlavastakin esillepanosta. Reseptit ovat selkeitä, ja ruoat helppoja valmistaa kotikonstein.
Julkaisuvuosi: 2011
Sidosasu: Sidottu
Sivumäärä: 77
